Lippuprotokolla juhlatilaisuuksissa Suomessa

Juhlatilaisuuksissa, kulkueissa ja virallisissa tapahtumissa liputukseen liittyy vakiintunut protokolla. Asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla on vain yksi protokollaa koskeva säännös: Suomen lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Muu käytäntö perustuu kansainväliseen liputustapaan, jota sisäministeriö ja Suomalaisuuden Liitto kuvaavat. Tässä oppaassa käydään läpi salkorivit, kulkueet ja lippuvartiot.

Suomen lippu arvokkaimmalla paikalla

Asetuksen 5 §:n mukaan julkisessa liputuksessa Suomen lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan, kun sitä käytetään samanaikaisesti muun lipun, standaarin tai viirin kanssa. Sisäministeriön mukaan kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu on arvokkaimmassa asemassa, ja Suomessa tapa on vahvistettu asetuksella.

Vieraan valtion lipulle osoitetaan sisäministeriön mukaan samaa arvonantoa kuin omalle lipulle: liput ovat samankokoisia, salot ovat yhtä korkeita ja lippujen salkoreunat ovat samalla korkeudella.

Arvojärjestys salkorivissä

Sisäministeriön mukaan arvokkain paikka on yleensä heraldinen oikea, eli katsojasta katsoen vasemmalla. Suomalaisuuden Liitto kuvaa salkorivien tavallisimmat järjestykset näin:

Sisäministeriön mukaan kolmen salon rivissä voidaan kahta lippua käytettäessä laittaa Suomen lippu molempiin reunimmaisiin salkoihin ja muu lippu keskelle. Suomalaisuuden Liiton mukaan pitkissä riveissä Suomen lippu voidaan sijoittaa reunimmaisiin salkoihin ja lisäksi muiden valtioiden lippujen joukkoon aakkosjärjestyksen mukaiselle paikalle. Liitto huomauttaa, ettei jokaiseen liputustilanteeseen ole yhtä oikeaa ratkaisua, esimerkiksi kun salot ovat pihatien molemmin puolin.

Useamman rivin ryhmässä arvokkain paikka on liiton mukaan yleisöstä katsottuna ensimmäisen rivin vasemmanpuoleisin salko. Useita päiviä kestävissä tapahtumissa kansallisliput lasketaan yöksi ja nostetaan aamulla uudelleen.

Lippujen arvojärjestys

Sisäministeriön luettelon mukaan liput ovat arvojärjestyksessä näin:

1. Suomen lippu
2. muiden itsenäisten valtioiden liput maiden ranskankielisten nimien aakkosjärjestyksessä
3. liitto- ja osavaltioiden sekä itsehallintoalueiden, kuten Ahvenanmaan ja Färsaarten, liput
4. kansainvälisten järjestöjen liput, kuten YK:n ja Kansainvälisen olympialiikkeen liput
5. kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, kuten EU:n ja Pohjoismaiden neuvoston liput
6. heimoliput, kuten saamen lippu
7. valtion hallinnollisten alueiden liput, kuten maakuntien liput
8. valtakunnallisten järjestöjen liput
9. järjestö- ja yhdistysliput
10. muut liput, kuten yritysliput.

Samanarvoisten järjestö- tai yrityslippujen järjestys määräytyy ministeriön mukaan perustamisvuoden mukaan, vanhin ensin.

Kantolippu ja kulkue

Suomalaisuuden Liiton mukaan kantolippu on noin kolme metriä pitkään kannettavaan tankoon kiinnitetty lippu, jota käytetään kulkueissa, paraateissa ja marsseilla. Liiton kuvaama tavallinen marssijärjestys on

1. soittokunta, jos se on mukana
2. noin kymmenen askeleen päässä Suomen lippu lippuvartioineen
3. juhlamenojen ohjaaja airutnauhoineen
4. järjestöliput
5. marssiva kulkue.

Jos kulkueessa on useita järjestöjä, kukin joukko marssii tavallisesti oman lippunsa jäljessä. Ulkomaiden liput asetetaan Suomen lipun jälkeen valtioiden ranskankielisten nimien aakkosjärjestyksessä. Pohjoismaisissa yhteyksissä voidaan liiton mukaan käyttää myös pohjoismaisten kielten aakkosjärjestystä.

Lippuvartio ja airutnauha

Suomalaisuuden Liiton mukaan kannettavalla Suomen lipulla on aina lippuvartio, ja tapaa suositellaan muillekin kannettaville lipuille. Lippuvartio muodostuu lipunkantajasta ja yleensä kahdesta vartijasta tämän molemmin puolin. Suomen lipun vartijoilla on aina sinivalkoinen airutnauha, joka on kiedottu olkapään yli ja solmittu löyhästi vyötärön alapuolelle niin, että edestä katsottuna nauhat muodostavat ikään kuin A-kirjaimen. Kansallispukua tai sotilasasua käytettäessä airutnauhaa ei liiton mukaan käytetä.

Siunaustilaisuudet ja muistotilaisuudet

Siunaustilaisuudessa liput ovat tavallisesti paikoillaan lipputelineissä jo tilaisuuden alkaessa. Järjestölippuihin voidaan kiinnittää musta surunauha, mutta Suomen lippuun ei. Aiheesta kerrotaan oppaassa suruliputus.

Yrityksen ja yhteisön juhlat

Suomalaisuuden Liiton mukaan yrityksen tai yhteisön juhlatilaisuudessa voi liputtaa samanaikaisesti Suomen lipulla ja omalla yrityslipulla, kunhan Suomen lippu on arvokkaimmalla paikalla. Liitto suosittaa yrityksille ja yhteisöille omia liputussääntöjä, jotta sama kaava toistuu. Yrityksen liputuksesta kerrotaan oppaassa lippusalko yrityksille.