Lipun hinta – mikä vaikuttaa Suomen lipun hintaan

Suomen lippuja on myynnissä monen kokoisina ja laatuisina, ja lipun hinta voi vaihdella paljon, vaikka liput näyttävät kuvassa samanlaisilta. Tämä opas ei mainitse hintoja, koska ne vaihtelevat myyjien välillä ja ajan myötä. Sen sijaan oppaassa kerrotaan, mikä vaikuttaa lipun hintaan, mitä laki sanoo myytävistä Suomen lipuista ja mitä kuluttajansuojalaki sanoo ostajan oikeuksista.

Mikä vaikuttaa lipun hintaan?

Koko ja lipun hinta

Koko on usein suurin yksittäinen hintaan vaikuttava tekijä. Sisäministeriön mukaan lipun korkeus on noin kuudesosa salon pituudesta, ja Suomalaisuuden Liiton mukaan lipun numero vastaa salon pituutta metreinä. Pidempi salko tarkoittaa siis suurempaa lippua. Esimerkiksi 8 metrin salkoon sopii sisäministeriön taulukon mukaan lippu, jonka koko on 125 × 204 cm, ja 12 metrin salkoon 200 × 327 cm. Oikean koon voi laskea lippulaskurilla, ja kokotaulukot ovat oppaassa lippujen koot.

Materiaali, ompelu ja hinta

Suomalaisuuden Liiton mukaan Suomen liput valmistetaan nykyisin polyesterista, koska se kestää hyvin ja pitää värinsä maamme vaihtelevissa sääoloissa. Kankaan laatu ja paino vaikuttavat siihen, kuinka hyvin lippu kestää tuulta ja auringonvaloa. Ommeltu lippu, jossa risti on kiinnitetty erillisenä kankaana, vaatii enemmän työtä kuin painettu lippu. Myös saumojen ja tangonpuoleisen reunan vahvistukset vaikuttavat kestävyyteen ja hintaan.

Oikeat värit ja mittasuhteet

Suomen lippuna myytävän lipun värit ja mittasuhteet on määritelty tarkasti. Lain mukaan lipun korkeuden ja pituuden suhde on 11 : 18, ja sinisen värin sävy on määritelty valtioneuvoston päätöksessä 827/1993, jonka likiarvoja ovat esimerkiksi PMS 294C ja NCS 4060-R90B. Lain 8 §:n mukaan sakkoon voidaan tuomita se, joka pitää kaupan Suomen lippuna lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa säädetystä. Lipun väreistä kerrotaan oppaassa lipun symboliikka.

Liput, viirit ja lipun hinta

Lipputyyppi vaikuttaa hintaan. Kansallislipun lisäksi myytävänä on

• isännänviirejä, joiden pituus on Suomalaisuuden Liiton mukaan noin puolet salon pituudesta
• omalippuja eli fasadilippuja noin 130 senttimetrin tankoon
• kantolippuja ja pöytälippuja
• maakunta-, kunta- ja sukuviirejä sekä yritys- ja järjestölippuja.

Valtiolippu ei ole yksityisten käytössä, sillä sisäministeriön mukaan yksityiselle ei voida antaa lupaa käyttää sitä. Lipputyypeistä kerrotaan oppaassa lipputyypit.

Käyttöikä ja huolto osana hintaa

Hinnan vertailussa lipun käyttöikä on yksi tekijä. Suomalaisuuden Liiton mukaan kaupunki-ilma likaa lipun nopeasti, ja pesu- ja silitysohjeita noudattamalla lipun väri ja muoto säilyvät. Sisäministeriön mukaan lipun voi pestä ja korjata, kunhan korjausjälki ei erotu salossa. Kulunut ja haalistunut lippu hävitetään liiton mukaan lipun arvon mukaisesti. Lipun hoidosta kerrotaan oppaassa lippusalon huolto.

Kuluttajan oikeudet lipun ostossa

• Peruuttamisoikeus: Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan suurimmalla osalla verkkokaupasta ostetuista tuotteista on 14 päivän peruuttamisoikeus, joka alkaa tavaran vastaanottamisesta. Myymälästä ostetulla tavaralla ei ole lakisääteistä peruuttamisoikeutta, mutta myyjä voi tarjota vaihto- tai palautusoikeuden.
• Virhe: Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n mukaan ostaja ilmoittaa virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Kahden kuukauden kuluessa tehty virheilmoitus on lain mukaan aina tehty ajoissa.
• Takuu: Kuluttajansuojalain mukaan takuu ei rajoita laissa säädettyä virhevastuuta.

Kuluttajansuojalaki koskee kauppaa, jossa kuluttaja ostaa yritykseltä. Kun lippu ostetaan yksityishenkilöltä, sovelletaan muita sääntöjä. Lippusalon hinnasta kerrotaan oppaassa lippusalon hinta.