Erilaiset lippusalkotyypit

Lippusaloista ei ole Suomessa omaa lakia, ja salkotyyppejä on monenlaisia. Suomalaisuuden Liiton mukaan yleisin on pihalle maahan kiinnitettävä kenttäsalko, mutta pienillä tonteilla ja kerrostaloissa yleistyvät myös seinään kiinnitettävät tangot. Tässä oppaassa esitellään tavallisimmat lippusalkotyypit ja niiden erot.

Kenttäsalko

Suomalaisuuden Liiton mukaan kenttäsalko on piha-alueelle maahan kiinnitettävä lippusalko, jota käytetään omakotitalojen, mökkien ja kerrostalojen pihoilla. Lippu nostetaan salkoon narulla, joka kulkee salon huipussa olevan pyörän kautta. Kenttäsalon pituus vaihtelee tavallisesti noin 6 metristä 18 metriin, ja lipun koko valitaan salon pituuden mukaan. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippusalon korkeus.

Liiton mukaan salko sijoitetaan pihalla keskeiselle ja helposti huomattavalle paikalle, joka sopeutuu maisemaan ja jossa lähellä ei ole liehumista estäviä esteitä. Tavallisesti paikka on etupihalla, esimerkiksi nurmikolla.

Kaadettava salko

Monissa kenttäsaloissa on kaatojalka eli sarana alaosassa, jonka varassa salko voidaan laskea vaakatasoon. Kaadettavan salon narun, pyörän ja nupin voi huoltaa maan tasalta ilman nostolaitetta tai tikkaita. Kaatojalka kiinnitetään perustukseen pulteilla. Rakenteesta kerrotaan oppaassa lippusalon mekaniikka.

Ulko- ja sisänarullinen salko

Ulkonarullisessa salossa lippunaru kulkee salon ulkopuolella ja sidotaan knaappiin. Sisänarullisessa salossa naru kulkee salon sisällä ja käsitellään lukittavan luukun takaa. Sisänarullinen rakenne vähentää narun kolinaa tuulessa ja suojaa lippua ilkivallalta ja varkauksilta, ja siksi sitä käytetään usein yritysten, kuntien ja taloyhtiöiden saloissa.

Teleskooppisalko

Teleskooppisalko koostuu sisäkkäisistä osista, jotka vedetään ulos käyttöä varten. Se on tavallinen esimerkiksi mökeillä ja veneilijöillä, koska sen voi kuljettaa ja varastoida lyhyenä. Teleskooppisalkoja on pääasiassa lyhyemmissä pituuksissa.

Seinä- ja parvekesalko

Seinäsalko eli seinätanko kiinnitetään talon seinään tai parvekkeeseen kiinnikkeellä, ja lippu kiinnitetään suoraan tankoon. Suomalaisuuden Liiton mukaan omalippu eli fasadilippu on noin 130 senttimetrin pituisessa tangossa käytettävä Suomen lippu, ja se on yleistynyt pienillä omakotitonteilla, joilla kenttäsalon sijoittaminen voi olla vaikeaa. Sisäministeriön mukaan fasadilippua koskevat samat liputusajat kuin muitakin lippuja.

Seinäsalkoa valittaessa sisäministeriö muistuttaa, että lipulla on oltava riittävästi tilaa liehua vapaana joka suuntaan. Suruliputuksessa seinätangon lippu laitetaan Suomalaisuuden Liiton mukaan tangon puoliväliin.

Katto- ja julkisivusalot

Julkisissa rakennuksissa ja liiketaloissa näkee kattosalkoja ja vaakatasoon tai viistoon julkisivusta ulkonevia salkoja. Niiden kiinnitys kohdistuu rakennuksen runkoon, joten suunnittelussa otetaan huomioon rakenteiden kestävyys. Kunnan rakennusvalvonta voi kertoa, koskevatko rakennusjärjestyksen tai asemakaavan määräykset tällaista kiinnitystä.

Mainos- ja lippusalot yrityksille

Yritysten pihoilla on usein useamman salon rivi yritys- ja kansallislippuja varten. Riviin valitaan tavallisesti samanpituiset salot, koska Suomalaisuuden Liiton mukaan liput ovat kansainvälisessä liputuksessa samankokoisia eikä Suomen lipun salko ole muita korkeampi. Yritysten liputuksesta kerrotaan oppaassa lippusalko yrityksille.

Salkotyyppi ja rakentamislupa

Rakentamislain mukaan rakentamislupa tarvitaan vähintään 30 metriä korkealle mastolle. Tavalliset lippusalot ovat tätä matalampia, mutta kunnan rakennusjärjestys ja asemakaava voivat sisältää määräyksiä esimerkiksi rakentamistavasta. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippusalon asennus. Salon materiaaleista kerrotaan oppaassa lippusalkojen materiaalit.