Lipun valaistus – säännöt ja käytäntö Suomessa

Monissa maissa valaistu lippu saa olla salossa auringonlaskun jälkeenkin, mutta Suomessa käytäntö on toinen. Sisäministeriön mukaan yöllä liputtamisen kielto on ehdoton, ja lippu lasketaan auringon laskiessa riippumatta siitä, onko salko valaistu. Valaistuksella on silti oma roolinsa esimerkiksi iltaan jatkuvissa juhlissa. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä säännöt ja ohjeet sanovat lipun valaisemisesta.

Liputusajat ja valaistus

Asetuksen liputuksesta Suomen lipulla mukaan liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Asetuksessa ei ole poikkeusta valaistulle lipulle. Sisäministeriön mukaan Suomessa on liputusvapaus, mutta yöllä liputtamisen kielto on ehdoton. Suomalaisuuden Liiton mukaan pääasia on, että lippua ei jätetä salkoon yöksi.

Asetuksessa on kaksi kellonaikaan sidottua poikkeusta: juhannuksena liputus alkaa aattona kello 18 ja jatkuu yön yli juhannuspäivän kello 21:een, ja itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan kello 20, vaikka aurinko on silloin jo laskenut. Liputusajoista kerrotaan oppaassa liputussäännöt.

Valaistu juhlatilaisuus

Sisäministeriön usein kysyttyjen kysymysten mukaan liputusaikoja pyritään noudattamaan myös juhlatilaisuuksissa. Jos lippusalko on valaistulla alueella ja juhla jatkuu yli normaalin laskuajan, lippu voi ministeriön mukaan poikkeuksellisesti olla salossa juhlatilaisuuden loppuun asti. Lippu lasketaan heti tilaisuuden päätyttyä, eikä sitä jätetä salkoon läpi yön. Valaistus mahdollistaa siis lipun pitämisen salossa illan juhlan ajan, mutta ei yön yli.

Kaamosaika

Pohjois-Suomen kaamosalueilla aurinko ei talvella nouse lainkaan tai nousee vain hetkeksi. Sisäministeriö on vakiintuneen käytännön mukaan suosittanut talvisin kaamosalueilla liputusta kello 8–16. Suositus perustuu kellonaikaan, joten valaistus ei muuta sitä.

Fasadiliput ja isännänviiri

Sisäministeriön mukaan seinään kiinnitettävää fasadilippua koskevat samat liputusajat kuin muitakin lippuja, joten sekin lasketaan illalla. Isännänviiriä liputusajat eivät Suomalaisuuden Liiton mukaan koske, joten viiri voi liehua salossa yötä päivää valaistuksesta riippumatta.

Valaistus ja sähköturvallisuus

Tukesin mukaan pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa kuitenkin asentaa suojajännitteisiä valaisinjärjestelmiä, joiden jännite on esimerkiksi 12 volttia, valmistajan tai tavarantoimittajan ohjeiden mukaan. Verkkojännitteinen ulkovalaistus, maakaapeli ja kiinteä liitäntä sähköverkkoon kuuluvat sähköalan ammattilaisille.

Lippusalon valaisin sijoitetaan tavallisesti salon juurelle niin, että valo osuu lippuun alhaalta, tai salon huippuun. Kun valaisin on maassa, kaapelin reitti voidaan suunnitella samalla kun salon perustus kaivetaan. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippusalon asennus.

Valaistus yrityksissä

Yritysten ja julkisten rakennusten salkorivit on usein valaistu, koska liputusajat ulottuvat talvella pimeään aikaan: kello 8 on pimeää suuressa osassa Suomea sydäntalvella. Rakentamislain mukaan vähintään 2 neliömetrin valaistu mainoslaite tarvitsee rakentamisluvan, joten valaistun yrityslipun tai mainoslipun kohdalla kunnan rakennusvalvonta voi kertoa, sovelletaanko säännöstä. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippusalko yrityksille.