Liputus juhlapäivinä ja perhejuhlissa Suomessa

Liputuspäivien lisäksi Suomen lippu nostetaan salkoon monenlaisissa juhlissa. Sisäministeriön mukaan liputtaminen on hieno tapa näyttää iloaan ja korostaa syytä juhlaan, eikä liputtamista tarvitse arkailla: lipun voi nostaa salkoon pienemmästäkin syystä. Tässä oppaassa kerrotaan, miten kansallisina juhlapäivinä ja perhejuhlissa on tapana liputtaa.

Kansalliset juhlapäivät

• Vappu, 1. toukokuuta, on virallinen liputuspäivä ja suomalaisen työn päivä.
• Juhannus, Suomen lipun päivä, on 20. ja 26. kesäkuuta välinen lauantai. Asetuksen mukaan liputus alkaa jo juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21, joten lippu on salossa koko valoisan yön. Suomen lipun päivää on vietetty epävirallisesti vuodesta 1927, ja päivän valintaan vaikutti se, ettei juhannus liittynyt mihinkään poliittiseen tapahtumaan.
• Itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta, on virallinen liputuspäivä, jolloin lippu lasketaan kello 20.
• Äitienpäivä ja isänpäivä ovat virallisia liputuspäiviä toukokuun ja marraskuun toisena sunnuntaina.

Kaikki liputuspäivät päivämäärineen ovat oppaassa liputuspäivät.

Perhejuhlat ja merkkipäivät

Suomalaisuuden Liiton mukaan perhejuhla, syntymäpäivä, kesän ensimmäinen lomapäivä tai ystävien kanssa vietetty ilta ovat hyviä syitä liputtaa. Liitto pitää Suomen lipulla liputtamista erityisen suositeltavana perhejuhlien sekä yritysten ja yhteisöjen juhla- ja merkkipäivinä. Tavallisia liputuksen aiheita ovat esimerkiksi

• syntymäpäivät ja merkkipäivät
• häät ja hääpäivät
• ristiäiset ja nimiäiset
• ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset
• rippijuhlat.

Perhejuhlan liputuksessa noudatetaan samoja liputusaikoja kuin muulloinkin. Sisäministeriön mukaan yksityishenkilö voi tarvittaessa joustaa liputusajoista, kunhan lippua kohdellaan arvokkaasti.

Kun juhla jatkuu iltaan

Sisäministeriön usein kysyttyjen kysymysten mukaan liputusaikoja pyritään noudattamaan myös juhlatilaisuuksissa. Lipun laskeminen kesken juhlan voi kuitenkin vaikuttaa tilaisuuden juhlavuuteen. Jos lippusalko on valaistulla alueella ja juhla jatkuu yli normaalin laskuajan, lippu voi ministeriön mukaan poikkeuksellisesti olla salossa juhlatilaisuuden loppuun asti. Lippu lasketaan heti tilaisuuden päätyttyä, eikä sitä jätetä salkoon yöksi. Valaistuksesta kerrotaan oppaassa lipun valaistus.

Ulkomaiset vieraat

Sisäministeriön mukaan lippusalkoon voi nostaa vieraan valtion kansallislipun ulkomaisen vieraan kunniaksi. Suomalaisuuden Liiton mukaan ihanteellista on liputtaa silloin sekä Suomen että vieraan maan lipulla, mutta yhteen salkoon ei nosteta kahta lippua. Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat liiton mukaan liputtaa oman maansa kansallislipulla sen liputus- ja merkkipäivinä. Aiheesta kerrotaan oppaassa ulkomaiden liput Suomessa.

Isännänviiri arkena ja juhlana

Isännänviiri kertoo Suomalaisuuden Liiton mukaan, että isäntäväki on paikalla. Viiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan. Liputusajat eivät koske viiriä, joten se voi liehua salossa yötä päivää. Virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä hyvään liputustapaan kuuluu kuitenkin laskea viiri, vaikkei Suomen lipulla liputettaisikaan. Viiristä kerrotaan oppaassa lipputyypit.