Lipputyypit ja niiden käyttö Suomessa

Suomen lipusta annetun lain mukaan Suomen lippu on joko kansallislippu tai valtiolippu. Suomalaisuuden Liiton mukaan virallisia lippuja on siten neljä: kansallislippu, suorakaiteinen valtiolippu, puolustusvoimien kielekkeinen valtiolippu ja tasavallan presidentin lippu. Niiden lisäksi salossa nähdään viirejä, maakuntalippuja ja muita lippuja. Tässä oppaassa kerrotaan lipputyypeistä ja siitä, kuka mitäkin lippua käyttää.

Kansallislippu

Kansallislippu on yleisin ja eniten käytetty Suomen lippu. Lain mukaan siinä on valkoisella pohjalla sininen risti, se on suorakaiteinen, ja sen korkeuden ja pituuden suhde on 11 : 18. Lain 4 §:n mukaan jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla. Mittasuhteista kerrotaan oppaassa lippujen koot.

Valtiolippu

Suorakaiteisessa valtiolipussa on ristin sakaroiden muodostamassa neliössä Suomen vaakuna, ja neliöllä on keltainen reunus, jonka leveys on 1/40 ristin leveydestä. Mittasuhteet ovat samat kuin kansallislipussa. Lain 5 §:n mukaan suorakaiteista valtiolippua käyttävät muun muassa eduskunta, ministeriöt ja niiden alaiset keskushallinnon virastot, korkeimmat oikeudet, hovioikeudet, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, julkisoikeudelliset yliopistot, Rajavartiolaitos, valtion alukset ja Suomen edustustot ulkomailla.

Sisäministeriön mukaan valtiolippu on valtiovallan tunnus, eikä yksityiselle voida antaa lupaa sen käyttöön.

Kielekkeinen valtiolippu ja presidentin lippu

Kielekkeinen valtiolippu on lain mukaan mittayksikön suorakaiteista pidempi, ja sen ulommassa päässä on kolme kielekettä. Sitä käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Tasavallan presidentin lipussa, joka on kielekkeinen valtiolippu, on tangonpuoleisessa yläkentässä sinikeltainen vapaudenristi. Puolustusministerillä ja puolustusvoimain komentajalla on omat päällikkyyslippunsa.

Isännänviiri ja siniristiviiri

Suomalaisuuden Liiton mukaan isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään omakotitalon tai kesämökin salossa merkkinä siitä, että isäntäväki on paikalla. Viirit ovat pitkiä ja kapeita ja suippenevat kärkeä kohti. Isännänviirinä voi käyttää esimerkiksi

• siniristiviiriä, joka on muodostettu Suomen kansallislipusta
• kunta-, kaupunki- tai maakuntaviiriä, usein syntymä- tai kotipaikkakunnan mukaan
• suku- tai perheviiriä.

Liitto huomauttaa, että Uudenmaan viirin sinivalkoiset värit tulevat maakunnan vaakunasta eivätkä kansallislipusta. Isännänviirien käyttö yleistyi Suomessa 1950-luvulla muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaan.

Liputusajat eivät koske viiriä, joten se voi liehua salossa yötä päivää. Virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä viiri lasketaan ja salkoon nostetaan Suomen lippu. Isännänviirillä ei suruliputeta. Viirin pituus on liiton mukaan noin puolet salon pituudesta. Mitoista kerrotaan oppaassa lippulaskuri.

Omalippu eli fasadilippu

Suomalaisuuden Liiton mukaan omalippu eli fasadilippu on noin 130 senttimetrin pituiseen tankoon kiinnitetty Suomen lippu, jonka voi asentaa parvekkeelle tai omakotitalon tai mökin seinään. Liitto kertoo, että omalippu on yleistynyt Suomessa pienten tonttien myötä. Sisäministeriön mukaan fasadilippua koskevat samat liputusajat kuin muitakin lippuja, joten se lasketaan illalla ja nostetaan aamulla.

Kantolippu ja pöytälippu

Kantolippu on noin kolme metriä pitkään kannettavaan tankoon kiinnitetty lippu, jota käytetään kulkueissa ja paraateissa. Kantolipulla on aina lippuvartio. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippuprotokolla juhlatilaisuuksissa. Somisteliput eli pienet koristeliput, joita näkee esimerkiksi hotelleissa, ovat Suomalaisuuden Liiton mukaan koristeita, eikä liputussääntöjä tai -aikoja sovelleta niihin.

Ahvenanmaan ja saamen liput

Ahvenanmaan lipussa on sinisellä pohjalla keltainen risti, jonka keskellä on punainen risti. Lipusta säädetään Ahvenanmaan maakuntalaissa (1992:41), ja maakunnalla on omat liputuspäivänsä. Saamen lippu on heimolippu, jonka punainen ympyrä kuvaa Suomalaisuuden Liiton mukaan aurinkoa ja sininen kuuta. Näistä lipuista kerrotaan oppaassa ulkomaiden liput Suomessa.

Järjestö- ja yritysliput

Järjestö- ja yritysliput ovat arvojärjestyksessä viimeisinä. Sisäministeriön mukaan virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä liputetaan vain Suomen lipulla, ja yrityslippu lasketaan salosta. Lain 6 §:n mukaan Suomen lippuun ei saa sijoittaa lisäkuvioita, joten yhdistyksen tai yrityksen tunnusta ei lisätä Suomen lippuun. Yritysten liputuksesta kerrotaan oppaassa lippusalko yrityksille.