Liputussäännöt Suomessa

Suomen lipusta on säädetty laissa ja asetuksessa, ja niiden rinnalla sisäministeriö ja Suomalaisuuden Liitto kuvaavat vakiintunutta liputustapaa. Tässä oppaassa käydään läpi liputusajat, lipun nostaminen ja laskeminen sekä se, mitä laki sanoo lipun kunnioittamisesta. Vain valtion virastoja ja laitoksia sitovat säännöt on mainittu erikseen.

Kuka saa liputtaa?

Suomen lipusta annetun lain 4 §:n mukaan jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla. Lupaa ei tarvita, eikä liputus rajoitu liputuspäiviin. Suomalaisuuden Liitto korostaa, että kyse on oikeudesta eikä velvollisuudesta. Asetuksen mukaan liputusvelvollisuus koskee virallisina liputuspäivinä vain valtion virastoja ja laitoksia sekä Ahvenanmaan maakunnan julkisia rakennuksia.

Valtiolippu, jossa ristin keskellä on Suomen vaakuna, on varattu laissa luetelluille viranomaisille. Sisäministeriön mukaan yksityiselle ei voida antaa lupaa käyttää valtiolippua. Lipputyypeistä kerrotaan oppaassa lipputyypit.

Liputusajat

Asetuksen 4 §:n mukaan liputusajat ovat:

Asetuksen mukaan viraston tai laitoksen päällikkö voi paikallisten olosuhteiden vuoksi määrätä toisin. Sisäministeriö on vakiintuneen käytännön mukaan suosittanut talvisin kaamosalueilla liputusta kello 8–16.

Juhannus on ainoa liputuspäivä, jolloin lippu on salossa läpi yön. Sisäministeriön mukaan yöllä liputtamisen kielto on muuten ehdoton.

Joustaminen liputusajoista

Sisäministeriön usein kysyttyjen kysymysten mukaan yksityishenkilö voi tarvittaessa joustaa liputusajoista, jos esimerkiksi työajat estävät lipun nostamisen kello 8 tai laskemisen auringonlaskun aikaan, kunhan lippua kohdellaan sen arvon mukaisesti. Suomalaisuuden Liiton mukaan liputusajoista joustaen liputtaminen on parempi kuin jättää liputtamatta kokonaan. Pääasia on, että lippua ei jätetä salkoon yöksi. Yritysten, taloyhtiöiden ja muiden yhteisöjen ministeriö katsoo noudattavan liputusaikoja mahdollisimman tarkasti.

Jos juhla jatkuu yli normaalin laskuajan, ministeriön mukaan lippu voi poikkeuksellisesti olla salossa juhlatilaisuuden loppuun asti, jos lippusalko on valaistulla alueella. Lippu lasketaan heti tilaisuuden päätyttyä. Aiheesta kerrotaan oppaassa lipun valaistus.

Lipun nostaminen ja laskeminen

Suomalaisuuden Liitto kuvaa vakiintuneen tavan näin:

• Lippu ei kosketa maata missään vaiheessa.
• Lippu nostetaan rauhallisin vedoin salon huippuun asti, ja lippunaru kiedotaan muutaman kerran salon ympäri ja sidotaan knaappiin eli sidontakoukkuun.
• Lippu lasketaan samalla arvokkuudella kuin se nostetaan.
• Laskemisen jälkeen lippu laskostetaan niin, että sininen väri jää päällimmäiseksi ja liittimet ja narut vapaiksi. Kostea lippu kuivataan sisätiloissa ennen laskostamista.

Suruliputuksessa lippu vedetään ensin huippuun ja lasketaan sitten puolisalkoon. Aiheesta kerrotaan oppaassa puolisalko.

Lipun kunto ja sää

Suomalaisuuden Liiton mukaan salkoon nostettavan lipun on hyvä olla siisti, ehjä ja puhdas, eikä likaista tai repaleista lippua nosteta salkoon. Lippu ei myöskään saisi repeytyä salossa, joten liitto ei suosittele lipun nostamista kovalla tuulella tai myrskyllä. Sisäministeriön mukaan lipun voi pestä ja korjata, kunhan korjausjälki ei erotu salossa liehuvasta lipusta. Lipun huollosta kerrotaan oppaassa lippusalon huolto.

Mitä laki sanoo lipun kunnioittamisesta?

Suomen lipusta annetun lain 6 §:n mukaan lippuun ei saa sijoittaa lisäkuvioita muissa kuin laissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lain 8 §:n mukaan sakkoon voidaan tuomita se, joka

• julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti
• luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun
• oikeudettomasti käyttää valtiolippua tai tasavallan presidentin lippua
• pitää kaupan Suomen lippuna lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa säädetystä.

Sisäministeriön mukaan lippulaki määrittelee lipun abstraktisti, joten esimerkiksi painettu tarra, joka täyttää mittasuhteita ja värejä koskevat määräykset, on sekin Suomen lippu.

Useampi lippu yhtä aikaa

Asetuksen 5 §:n mukaan julkisessa liputuksessa Suomen lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan, kun sitä käytetään samanaikaisesti muiden lippujen, standaarien tai viirien kanssa. Suomalaisuuden Liiton mukaan yhteen salkoon ei nosteta kahta lippua. Lippujen järjestyksestä kerrotaan oppaissa ulkomaiden liput Suomessa ja lippuprotokolla juhlatilaisuuksissa.