Lippusalko yrityksille ja julkisille rakennuksille

Yritysten, kuntien, seurakuntien ja taloyhtiöiden lippusalot näkyvät monelle, ja niiden liputukseen kiinnitetään huomiota. Sisäministeriö toteaa, että muiden kuin yksityishenkilöiden tulisi noudattaa liputusaikoja mahdollisimman tarkasti. Tässä oppaassa kerrotaan yrityslipun käytöstä, salkoriveistä, lipun ja vaakunan käytöstä elinkeinotoiminnassa sekä muista yrityksiä ja julkisia rakennuksia koskevista asioista.

Yrityslippu ja liputuspäivät

Sisäministeriön mukaan virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä liputetaan hyvän liputustavan mukaisesti vain Suomen lipulla, ja yrityslippu lasketaan salosta tällaisena päivänä. Suomalaisuuden Liiton mukaan sama koskee viirejä. Liputuspäivät päivämäärineen ovat oppaassa liputuspäivät.

Yrityksen omina juhla- ja merkkipäivinä Suomalaisuuden Liitto pitää Suomen lipulla liputtamista erityisen suositeltavana. Yrityksen juhlatilaisuudessa voi liiton mukaan liputtaa samanaikaisesti Suomen lipulla ja yrityslipulla, kunhan Suomen lippu on arvokkaimmalla paikalla. Liitto suosittaa yrityksille ja yhteisöille omia liputussääntöjä, jotta sama kaava toistuu vuodesta toiseen.

Salkorivit

Asetuksen 5 §:n mukaan julkisessa liputuksessa Suomen lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Sisäministeriön mukaan arvokkain paikka on yleensä katsojasta katsoen vasemmalla, ja kolmen salon rivissä keskellä. Yritysliput tulevat arvojärjestyksessä viimeisinä, kansallislippujen, järjestöjen ja muiden lippujen jälkeen. Samanarvoisten yrityslippujen järjestys määräytyy ministeriön mukaan perustamisvuoden mukaan, vanhin ensin.

Suomalaisuuden Liiton esimerkissä kuuden salon rivissä liputetaan katsojasta vasemmalta alkaen: Suomi, muut valtiot ranskankielisten nimien aakkosjärjestyksessä, EU-lippu ja lopuksi yrityksen lippu. Kansainvälisessä liputuksessa liput ovat samankokoisia ja salot yhtä korkeita. Aiheesta kerrotaan oppaissa ulkomaiden liput Suomessa ja lippuprotokolla juhlatilaisuuksissa.

Ulkomaiset vieraat

Sisäministeriön mukaan lippusalkoon voi nostaa vieraan valtion kansallislipun vieraan kunniaksi. Suomalaisuuden Liiton mukaan monille yrityksille on tullut tavaksi tervehtiä vieraitaan myös EU-lipulla, kun vieraat tulevat EU:n jäsenvaltioista.

Lippu ja vaakuna tavaramerkissä

Sisäministeriön mukaan Suomen lipun tai vaakunan kuvan käyttö elinkeinotoiminnassa ei sinänsä ole kiellettyä, mutta käytön on aina oltava lippua ja vaakunaa kunnioittavaa ja hyvän tavan mukaista. Ministeriön lupa tarvitaan, kun Suomen lippu, vaakuna tai niihin sekoitettavissa oleva tunnuskuvio otetaan osaksi

• rekisteröityä tavaramerkkiä (tavaramerkkilaki 544/2019, 12 §) tai
• suojattavaa mallia (mallioikeuslaki 221/1971, 4 a §).

Lupaa haetaan sisäministeriöltä vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään havainnekuva. Ministeriö pyytää yleensä Kansallisarkiston heraldisen lautakunnan lausunnon. Suomen lipusta annetun lain 6 §:n mukaan Suomen lippuun ei saa sijoittaa lisäkuvioita, joten yrityksen logoa ei lisätä Suomen lippuun.

Liputusmääräykset ja -suositukset

Sisäministeriö antaa liputusmääräyksiä esimerkiksi valtiovierailujen ajaksi ja yleisen suruliputuksen yhteydessä. Ministeriön mukaan määräys velvoittaa vain valtion virastoja ja laitoksia. Yleensä määräyksessä suositellaan myös yleistä liputusta, mutta muilla ei ole velvollisuutta liputtaa. Moni kunta, yritys ja taloyhtiö yhtyy suosituksiin. Suruliputuksesta kerrotaan oppaassa suruliputus.

Liputusajat ja valaistus

Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään kello 21. Talvella kello 8 on pimeää suuressa osassa Suomea, ja moni yritys valaisee salkorivinsä. Valaistus ei kuitenkaan muuta liputusaikoja, sillä sisäministeriön mukaan yöllä liputtamisen kielto on ehdoton. Rakentamislain 42 §:n mukaan vähintään 2 neliömetrin valaistu mainoslaite tarvitsee rakentamisluvan, joten valaistun mainoslipun tai yrityslipun kohdalla kunnan rakennusvalvonta voi kertoa, sovelletaanko säännöstä. Valaistuksesta kerrotaan oppaassa lipun valaistus.

Salon valinta ja turvallisuus

Julkisilla paikoilla käytetään usein sisänarullisia alumiinisalkoja, joiden lukittava luukku suojaa lippua ilkivallalta ja varkauksilta ja joiden naru ei kolise tuulessa. Rakentamislain 29 §:n mukaan rakennelman on täytettävä turvallisuuden kannalta olennaiset tekniset vaatimukset, jos sen vauriosta voi aiheutua vaaraa henkilöturvallisuudelle, ja julkisilla paikoilla salon kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippusalon turvallisuus.