Lippusalot ja liputussäännöt Suomessa

Suomessa liputtaminen on jokaisen oikeus, ja sinivalkoinen lippu liehuu omakotitalojen, kesämökkien, taloyhtiöiden, yritysten ja virastojen salossa. Liputtamiseen liittyy kuitenkin selkeitä säännöksiä ja vakiintuneita tapoja: milloin lippu nostetaan ja lasketaan, mitkä päivät ovat liputuspäiviä, miten suruliputus tehdään ja kuinka suuri lippu tavallisesti on salkoon nähden. Tälle sivulle on koottu tietoa liputuksesta ja lippusaloista Suomessa, ja lähteinä ovat Suomen lainsäädäntö ja asiasta vastaavat viranomaiset.

Tärkeimmät asiat lyhyesti

• Liputuspäivät: Asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla luetellaan seitsemän jokavuotista virallista liputuspäivää. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät ja päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa. Almanakkaan on merkitty viisitoista vakiintunutta liputuspäivää. Kaikki päivämäärät ovat oppaassa liputuspäivät.
• Liputusajat: Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään kello 21. Juhannuksena lippu on salossa yön yli. Lisää tietoa on oppaassa liputussäännöt.
• Suruliputus: Lippu vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten niin, että lipun alareuna on salon puolivälissä. Aiheesta kerrotaan oppaassa puolisalko.
• Koko: Sisäministeriön mukaan lipun korkeus on noin kuudesosa salon pituudesta. Koon voi laskea lippulaskurilla.
• Hinta: Lippusalon ja lipun hintaan vaikuttavista tekijöistä kerrotaan oppaissa lippusalon hinta ja lipun hinta.
• Rakentamislupa: Rakentamislain mukaan lupa tarvitaan vähintään 30 metriä korkealle mastolle. Kunnan rakennusjärjestys voi sisältää lisämääräyksiä. Aiheesta kerrotaan oppaassa lippusalon asennus.

Lait ja viranomaiset

Suomen lipusta säädetään kolmessa säädöksessä. Laki Suomen lipusta (380/1978) määrittelee lipun ulkoasun: valkoisella pohjalla sininen risti, mittasuhteet 11 : 18 sekä kansallislipun ja valtiolipun erot. Laissa säädetään myös, että jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla ja että lipun häpäisemisestä ja virheellisen lipun myymisestä voidaan tuomita sakkoon. Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä (827/1993) määrittelee sinisen värin sävyn. Asetus liputuksesta Suomen lipulla (383/1978) luettelee viralliset liputuspäivät ja liputusajat.

Liputusasiat kuuluvat sisäministeriölle, joka antaa liputussuosituksia ja -määräyksiä esimerkiksi valtiovierailujen ja kansallisen surun yhteydessä. Käytännön liputusneuvontaa antaa myös Suomalaisuuden Liitto, jonka liputusohjeet perustuvat sen julkaisemaan Liputustieto-kirjaan. Sisäministeriö muistuttaa, että liputtamista ei tarvitse arkailla ja että lipun voi nostaa salkoon pienemmästäkin syystä.

Lippusaloista ei ole omaa lakia. Lippusalon pystyttämiseen sovelletaan rakentamislakia (751/2023), kunnan rakennusjärjestystä ja asemakaavaa, ja perustuksesta ja asennuksesta kertovat valmistajan ohjeet.

Lippusalko Suomessa

Suomalaisuuden Liiton mukaan pihalle maahan kiinnitettävää salkoa kutsutaan myös kenttäsaloksi. Aiemmin salot olivat puisia, nykyisin yleisin materiaali on lujitemuovi sen keveyden, kestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Liiton nyrkkisäännön mukaan salko on yksi- tai kaksikerroksista rakennusta korkeampi, niin että lippu näkyy harjan yläpuolella myös tyynellä säällä. Kerrostaloissa salko ulottuu liiton mukaan yleensä kolmannen kerroksen korkeudelle. Lisää tietoa on oppaissa lippusalkotyypit ja lippusalon korkeus.

Kun lippu ei ole salossa, monessa pihassa liehuu isännänviiri. Liputusajat eivät koske viiriä, joten se voi olla salossa yötä päivää. Virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä on hyvän liputustavan mukaista laskea viiri ja nostaa salkoon Suomen lippu.

Tietoa oppaista

Oppaat on ryhmitelty aiheittain. Jokainen opas käsittelee yhtä rajattua aihetta, päättyy usein kysyttyihin kysymyksiin ja luettelee lähteensä, ja siinä näkyy viimeisin päivityspäivä. Liikkuvien liputuspäivien, kuten äitienpäivän ja juhannuksen, päivämäärät on laskettu vuosille 2026 ja 2027. Ahvenanmaalla on oma maakuntalippunsa ja omat liputuspäivänsä, joista kerrotaan oppaassa lipputyypit.