Puolisalko Suomessa – suruliputuksen tapa

Puolisalkoon laskettu lippu on Suomessa surun merkki. Tapa ei perustu lakiin tai asetukseen, vaan se on vakiintunut liputustapa, jonka sisäministeriö ja Suomalaisuuden Liitto kuvaavat yhtäpitävästi. Tässä oppaassa kerrotaan, miten lippu nostetaan ja lasketaan puolisalossa ja missä tilanteissa sitä käytetään.

Lippu puolisalossa vaihe vaiheelta

Sisäministeriön mukaan suruliputus tehdään näin:

1. Lippu vedetään salossa ylös asti.
2. Sen jälkeen lippu lasketaan noin kolmanneksen salon mitasta alas, niin että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin.
3. Kun liputus päättyy, lippu vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

Esimerkiksi 10 metrin salossa lipun alareuna on noin viiden metrin korkeudella. Lippu ei siis riipu salon keskellä, vaan selvästi puolivälin yläpuolella.

Puolisalko seinä- ja kattosalossa

Suomalaisuuden Liiton mukaan seinä- ja kattosaloissa Suomen lippu laitetaan tangon puoliväliin. Seinäsalossa lipun asema on siis erilainen kuin pihan kenttäsalossa, koska tanko on lyhyt ja lippu on kiinnitetty tankoon eikä naruun.

Liputusajat puolisalossa

Suruliputuksessa noudatetaan tavallisia liputusaikoja: lippu nostetaan kello 8 ja lasketaan auringon laskiessa, viimeistään kello 21. Suomalaisuuden Liiton mukaan suruliputus aloitetaan heti, kun tieto kuolemantapauksesta on tullut. Jos liputusaika jäisi lyhyeksi, suruliputus tehdään seuraavana päivänä. Hautajaispäivänä lippu nostetaan siunaustilaisuuden jälkeen täyteen salkoon. Aiheesta kerrotaan tarkemmin oppaassa suruliputus.

Mitä lippua puolisalossa käytetään?

Sisäministeriön mukaan suruliputuksessa käytetään yleensä kansallislippua. Suomalaisuuden Liiton mukaan isännänviirillä ei voi suruliputtaa, ja Suomen lippuun ei koskaan kiinnitetä surunauhaa. Järjestölippuihin musta surunauha voidaan liiton mukaan kiinnittää siunaustilaisuudessa.

Suomessa voidaan suruliputtaa myös vieraan valtion lipulla. Silloin Suomen lippu on arvokkaimmalla paikalla, ja molemmat liput ovat puolisalossa.

Kun liputuspäivä ja suru osuvat yhteen

Sisäministeriön mukaan surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja muuna kalenteriin merkittynä liputuspäivänä. Suomalaisuuden Liiton mukaan tasavallan presidentin ja puolustusvoimien päällikkyysliput lasketaan puolisalkoon vain kansallissurussa tai lipun haltijan kuollessa.

Yleinen suruliputus

Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Sisäministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta esimerkiksi kansallisen merkkihenkilön kuoltua tai suuronnettomuuden yhteydessä. Esimerkiksi Norjan kuningas Harald V:n hautajaispäivänä 9.9.2026 ministeriö määräsi suruliputuksen tasavallan presidentin kanslian, eduskunnan ja valtioneuvoston kiinteistöihin, suositti sitä muille valtion virastoille ja toivoi koko maan yhtyvän siihen. Lippu nostettiin täyssalkoon siunaustilaisuuksien jälkeen kello 16.

Salon mekaniikka ja puolisalko

Jotta lippu pysyy puolisalossa paikallaan, lippunaru sidotaan knaappiin samalla tavalla kuin täyssalossa. Salossa, jossa naru kulkee sisäpuolella, lipun asema säädetään salon luukun takaa. Salon rakenteesta kerrotaan oppaassa lippusalon mekaniikka.